Opettajan
pedagogisiin opintoihin kuului yhtenä harjoituksena
toimintakulttuurianalyysitehtävä, jonka toteutimme ryhmätyönä. Ryhmämme koostuu seuraavista henkilöistä: Ihamäki, Isokorpi, Immonen, Jortikka ja Kaunistola. Ryhmämme valitsi toteuttaa toimintakulttuurianalyysin Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk).
Toimintakulttuuri
Määritämme toimintakulttuurin muodostuvan
yhteisön arvoista, uskomuksista, käsityksistä, normeista, säännöistä, rooleista
ja menettelytavoista. Toimintakulttuuri ohjaa tiedostetusti ja tiedostamatta
esimerkiksi kasvatustoimintaa, oppilaita ja opettajia koulukontekstissa (Ojala,
2000). Toimintakulttuuri on dynaaminen ja se voi muuttua ja siihen voidaan
vaikuttaa. (Knuutila 1994). Siksi toimintakulttuuri tiedostamalla ja siihen
vaikuttamalla oppimisen keinoin ovat tärkeä toimintakulttuuria analysoidessa.
Vahvuudet (nykytila - sisäiset asiat)
Arvostettu koulutus ja ammatin arvostus
Laatukriteerit täyttyvät
Ketteryys
Työyhteisön yhtenäiset tavoitteet
|
Heikkoudet
Päällekkäisyydet substanssiopetuksessa (sama
asia voi tulla opetukessa esille esim. rikosoikeudessa tai rikostaktisessa
opetuksessa)
|
Mahdollisuudet (tulevaisuus - ulkoiset asiat)
Koulutusmahdollisuuksien laajentuminen
digitalisaatiset oppimisympäristöt
|
Uhat
Toimintakentän muuttuminen, työ muuttuu entistä
vaativammaksi -opetuksen pysyminen ajan hermolla ja käsillä olevissa
kansainvälisesti esiintyvissä ilmiöissä
Poliisin ammatti koetaan vaaralliseksi, hyvät
hakijat empivät lähtemistä koulutukseen
|
Tampereen Poliisiammattikorkeakoulua analysoimme
organisaatiokulttuurin tasojen kautta.
KUVIO 1. Organisaatiokulttuurin
tasot (mukaillen Schein 2004), Opetussuunnitelma 2017, Ammatillinen
opettajakoulutus, Tampereen Ammattikorkeakoulu.
Tampereen
Poliisiammattikorkeakoulun Artefaktit
Artefaktilla tarkoitetaan organisaatiokulttuurin
tasoja, näkyviä rakenteita, toiminnallisia ilmiöitä ja ihmisten
aikaansaannoksia (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katsaus
organisaatiokulttuuriin).
Poliisiammattikorkeakoulun näkyvät rakenteet,
kieli ja prosessi (Polamkin) toimintakäsikirjan mukaan. Toimintakäsikirja antaa
yleiskuvan (Polamkin) toiminnasta ja laadunhallinnasta.
Toimintakäsikirja
Käsikirjassa on kuvattu ammattikorkeakoulun
tehtävät, organisaatio, strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus. Polamk on
yksi poliisin valtakunnallisista yksiköistä. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo
poliisin toimialaa. Poliisihallitus johtaa operatiivista poliisitoimintaa ja
tulosohjaa poliisin yksiköitä. Polamkissa voi suorittaa poliisin
ammattikorkeakoulu alemman ja ylemmän tutkinnon ja pelastusalan alemman ja
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. (Polamk toimintakäsikirja)
Laatujärjestelmä
Polamikin visiosta ja strategioista johdettu
laatujärjestelmä kuvaa oppilaitoksen periaatteet ja tavoitteet sekä vastuut.
laatujärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen PDCA (Plan-Do-Act) - malliin.
(Polamk toimintakäsikirja)
Henkilöstö
Henkilöstösuunnitelma on laadittu Polamkin strategian mukaisesti. Se
kytkee henkilöstö-näkökulman osaksi organisaation strategista
suunnitteluprosessia. (Polamk toimintakäsikirja)
Kumppanuudet ja
resurssit
Polamkissa on tunnistettu asiakkuudet ja keskeiset
sidosryhmät. Asiakkaita ovat opiskelijat ja sidosryhmiä, poliisihallinto, muut
turvallisuusalan toimijat, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tilaajat,
rahoittajat ja muut kumppanit. (Polamk toimintakäsikirja)
Prosessit
Polamkin ydinprosessit ovat opetus ja oppiminen,
tutkimus ja kehittäminen. Prosessit ohjeineen on kuvattu tarkasti sekä niihin
liittyvät vastuut mm. ylläpidosta ja kehittämisestä.
Tässä työssä keskitytään erityisesti opetuksen ja
oppimisen prosesseihin. Näihin liittyen on kuvattu yhdeksän alaprosessia, joita
ovat opiskelijarekrytoinnit, opiskelijahaku- ja valinnat, opetussuunnitelmatyö,
opetus-, oppimis,- ja arvointiprosessi, osaamisen ja vaikuttavuuden arviointi,
opintojen ohjaus, täydennyskoulutuksen suunnittelu, maksullinen
palvelutoiminta, opetuksen ja oppimisen tuki- ja palveluprosessit. (Polamk
toimintakäsikirja)
Tulokset ja
arviointi
Laadun varmistamisen tukena toimii sähköinen
opiskelijapalautejärjestelmä. Palautteet
käsitellään yhteisen toimintatavan kautta ja ne toimitetaan myös oppilaitoksen
hallitukselle. Jokaiseen annettuun palautteeseen annetaan myös vastapalaute. (Polamk toimintakäsikirja)
Kieli
Kielitaidon merkitys kasvaa poliisin työssä koko
ajan ja nykyisin vaatimuksena on ruotsin kielen virkamiestutkinnon
suorittaminen ja englannin kielen taito. Toimintaympäristön muutoksiin liittyen
myös monikulttuurisuus ja eri kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää. (Polamk
toimintakäsikirja)
Tampereen
Poliisiammattikorkeakoulun ilmaistut arvot
Poliisiammattikorkeakoulun
organisaatiokulttuurin yksi taso on Ilmaistut
arvot, mikä pitää sisällään strategiat, dokumentoidut arvot ja päämäärät.
Strategiassa kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun kouluttavan Suomen poliisit
varmistaen poliisin korkean ammattitaidon ja arvostuksen. Oppilaitos tuottaa
myös tutkittua tietoa poliisitoimen, yhteiskunnan turvallisuuden ja
korkeakouluopiskelun kehittämiseen.
Strategian
mukaan tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin:
- Tulevaisuuteen tähtäävällä poliisikoulutuksella - toimintaympäristön analyysi, toimivat palautejärjestelmät ja jatkuva opetussuunnitelmien kehittäminen
- Henkilöstön osaamisella - huolellinen rekrytointi, oppimisen painottaminen läpi työuran ja mahdollisuus toimenkuvan laajentamiseen
- Vahvoilla kumppanuuksilla - jaettu koulutusvastuu, monenkeskinen tutkimusyhteisö ja laaja yhteiskuntavastuu
- Jatkuvalla arvioinnilla terve itsekriittisyys, monipuoliset menetelmät ja arviointi tuloksista kehittämiseen.
Poliisiammattikorkeakoulun
toimintaa ohjaavat seuraavat arvot:
Oikeudenmukaisuus
Opiskelijoita ja henkilöstöä kohdellaan
oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti ja koulutuksen tavoitteena on eettisesti
korkeatasoisen poliisihenkilöstön tuottaminen.
Ammattitaito
Poliisiammattikorkeakoulu on oppiva
organisaatio ja se arvostaa kaikessa toiminnassaan jatkuvaa osaamisen
kehittämistä tukien sen avulla koko poliisiorganisaation kehitystä.
Palveluperiaate Poliisiammattikorkeakoulun tavoitteena on
korkea asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus. Yhteistyökumppanit nähdään
voimavarana ja yhteistoiminnassa haetaan pitkäkestoisia kumppanuuksia.
Henkilöstön
hyvinvointi Poliisiammattikorkeakoulu
tukee henkilöstön hyvinvointia sekä merkityksellisillä työtehtävillä ja
kehittymismahdollisuuksilla että vahvistamalla positiivista ja vuorovaikutteista
työyhteisöä.
Pohjimmaiset
oletukset
Tiedostamattomat
Poliisiopiskelijoita
haastateltaessa heidän mielestään on ollut eduksi opiskeluissa, että on jo
ehtinyt nähdä maailmaa ja työskennellä muillakin aloilla. Näistä kertyneet
kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään yhteiskunnan erilaisuutta. Monet
opiskelijat ovat halunneet poliisiksi jo lapsesta asti. Opiskelijat näkevät
tärkeänä sen, että voi auttaa ihmisiä. Poliisin ammattia opiskelijat pitävät
vaihtelevana ja mielenkiintoisena.
Opiskelemaan
aikovilla onkin usein liian ruusuinen kuva poliisin arjesta, ammatin
varjopuolet ovat harvoin hakijoiden tiedossa. On eduksi, jos hakijalla on alan
tuntemusta. Poliisin työ on kuormittavaa ja stressaavaa, stressinsietokyky on
koulutukseen hakijalle tärkeä ominaisuus.
Kuntotestien
ja fyysisen kunnon osuus opiskelijoiden valintakriteereinä on vähentynyt,
vaikkakin peruskunnon ja näkökyvyn pitää olla edelleen hyvä. Tämän päivän
poliisiksi opiskelevalla on oltava hyvä äidinkielentaito ja hyvät kommunikaatiotaidot;
poliisin on osattava puhua ja kirjoittaa oikein, selostaa tapahtumia tarkasti,
pohtia ja kommentoida asioita, vertailla ja yhdistää tietoa, tiedostaa
hyväksytyt somekäyttäytymissäännöt.
Poliisikoulutuksessa
monikulttuurisuus otetaan huomioon kouluttamalla poliisiopiskelijoita
erilaisuuden ymmärtämiseen. Poliisin tulisi olla mielipidejohtajana
tasapuolisuuden edistämisessä ja tukea julkisesti moniarvoisen yhteiskunnan
kehittämistä. Poliisin palvelukseen rekrytoidaan myös vähemmistöryhmiin kuuluvia.
Harjoittelujaksolla
opiskelijat pääsevät tekemään poliisin työtä kentällä, tutkinnassa,
päivystyksessä, vankilalla ja liikenneturvallisuuskeskuksessa, samalla he
pääsevät soveltamaan opittuja asioita käytännössä. Harjoittelun aikana opitut asiat näkee
helpommin oikeassa mittakaavassa.
Opetuksellinen
ja kasvatuksellinen yhtenäisyys näkyy ennen muuta toimintakulttuurissa, sillä
opiskelijan kokemus muodostuu koulun toimintakäytäntöjen ja pedagogisten
järjestelyjen muodostamassa todellisuudessa. Opiskelun mielekkyys riippuu
paljon siitä, miten kiinnostavia ja relevantteja opiskeltavat asiat ovat.
Toimintakulttuuria
kehitetään useasta näkökulmasta yhtä aikaa. Kun pedagogista toimintaa
kehitetään, voidaan samalla tavalla kehittää myös esimerkiksi arviointia,
johtamista ja työyhteisön hyvinvointia.
Työyhteisössä käydään näissä tilanteissa
keskusteluja tarpeen vaatiessa eri osapuolten ja esimiesten yhteispalavereissa.
Myös kolmikantaneuvottelut ovat tarvittaessa mahdollisia, samoin kuin
luottamusmiesten osallistaminen.
Osaamisalueiden päälliköt, rehtori,
hallintojohtaja, viestintäpäällikkö ja laatupäällikkö muodostavat johtoryhmän,
joka kokoontuu säännöllisesti. He vastaavat ylemmästä johdosta. Myös
laajennettuja palavereja voidaan pitää.
Kyseessä on asiantuntijaorganisaatio, ja silloin
voidaan puhua matalan kynnyksen johtamisesta. Suuria esteitä keskustelulle ei
ole, päinvastoin. Asioista voi puhua niin rehtorin kuin muun henkilöstön kanssa
vapaasti ja epämuodollisesti. Henki työntekijöiden keskuudessa sekä suhde
esimiehiin on helpon notkea.
Työyhteisön pelisäännöt ovat selkeät.
Työsuojelukysymykset on kirjattu tarkkaan ja ne otetaan huomioon opetustilanteissa.
Turvallinen oppimisympäristö on koululle perusedellytys.
Sisäisen viestinnän kanavina toimivat mm.
yhteinen sisäisen viestinnän verkko Sinetti,
sähköpostitiedotus sekä Lync-järjestelmä. Tietoa on saatavilla paljon.
Sisäisestä viestinnästä vastaa viestintäyksikkö yhdessä eri osaamisalueiden
kanssa.
Opiskelijat antavat opetuksesta säännöllisesti
palautetta ja se kohdistuu opetuksen sisältöön. Tämän lisäksi Polamk:ssa on
käytössä laadunhallintajärjestelmä ja oppilaitos ósallistuu myös auditointiin,
joka tehdään myös kansainvälisesti.
Oppilaitos tekee säännöllistä yhteistyötä myös
muiden oppilaitosten, sidosryhmien, valtionhallinnon toimijoiden sekä
viranomaisten kanssa säännöllisesti niin koulutuksessa kuin muutoinkin.
Yhteisiä seminaareja ja koulutuksia järjestetään säännöllisesti
oppilaitoksessa. Näin saadaan aikaan vuorovaikutusta sekä myös toimintojen
mahdollista kehitystä.
Johtopäätökset
Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun toimintakulttuurin kehittäminen
Toiminnan jatkuva ja säännöllinen arviointi
on edellytys toiminnan laadun takaamiselle. Mahdollisuuksien jatkuva
kartoittaminen pitää koulutuksen kilpailukykyisenä myös koulutuksen
kehittämisen kannalta. Vuoropuhelu, mallin ottaminen muilta maailmassa
toimivilta poliisikoulutuksen tarjoajilta on myös tärkeää. Siksi kansainvälinen
yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.
Myös jatkuva toiminnan kehittäminen vaatii
uhka-arvioiden tekemistä. Siksi varautuminen, toiminnan laadunvarmistus ja
toisaalta itsearviointi on tärkeää, jotta toiminta ja koulutus pysyvät
jatkossakin maailman kärkitilastoissa.
Lähteet
Cantell, H. toim. (2015). Näin rakennat
monialaisia oppimiskokonaisuuksia, 20-22, 109-112. Jyväskylä: PS-kustannus
Knuuttila, S. (1994). Kaiken kattava kulttuuri. Teoksessa J. Kupiainen
& E. Sevänen (toim.) Kulttuurintutkimus, 9–31. Jyväskylä: Gummerus
Kirjapaino Oy.
Ojala, M. (2000). Parent and teacher expectations for developing young
children: A cross-cultural comparison between Ireland and Finland. European
Early Childhood Education Research Journal, 8 (2), 39–61.
Poliisi Ammattikorkeakoulu, http://www.polamk.fi/
Poliisi Ammattikorkeakoulu strategia http://www.polamk.fi/tietoa_polamkista/strategia
Poliisi Ammattikorkeakoulu
Toimintakäsikirja http://www.polamk.fi/toimintakasikirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti