Toimintakulttuurianalyysi tehtävä

Opettajan pedagogisiin opintoihin kuului yhtenä harjoituksena toimintakulttuurianalyysitehtävä, jonka toteutimme ryhmätyönä. Ryhmämme koostuu seuraavista henkilöistä: Ihamäki, Isokorpi, Immonen, Jortikka ja Kaunistola. Ryhmämme valitsi toteuttaa toimintakulttuurianalyysin Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk). 

Toimintakulttuuri

Määritämme toimintakulttuurin muodostuvan yhteisön arvoista, uskomuksista, käsityksistä, normeista, säännöistä, rooleista ja menettelytavoista. Toimintakulttuuri ohjaa tiedostetusti ja tiedostamatta esimerkiksi kasvatustoimintaa, oppilaita ja opettajia koulukontekstissa (Ojala, 2000). Toimintakulttuuri on dynaaminen ja se voi muuttua ja siihen voidaan vaikuttaa. (Knuutila 1994). Siksi toimintakulttuuri tiedostamalla ja siihen vaikuttamalla oppimisen keinoin ovat tärkeä toimintakulttuuria analysoidessa.

Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun toimintakulttuurianalyysi SWOT 

Vahvuudet (nykytila - sisäiset asiat) Arvostettu koulutus ja ammatin arvostus Laatukriteerit täyttyvät Ketteryys Työyhteisön yhtenäiset tavoitteet	Heikkoudet Päällekkäisyydet substanssiopetuksessa (sama asia voi tulla opetukessa esille esim. rikosoikeudessa tai rikostaktisessa opetuksessa)
Mahdollisuudet (tulevaisuus - ulkoiset asiat) Koulutusmahdollisuuksien laajentuminen digitalisaatiset oppimisympäristöt	Uhat Toimintakentän muuttuminen, työ muuttuu entistä vaativammaksi -opetuksen pysyminen ajan hermolla ja käsillä olevissa kansainvälisesti esiintyvissä ilmiöissä Poliisin ammatti koetaan vaaralliseksi, hyvät hakijat empivät lähtemistä koulutukseen

Tampereen Poliisiammattikorkeakoulua analysoimme organisaatiokulttuurin tasojen kautta.

                   KUVIO 1. Organisaatiokulttuurin tasot (mukaillen Schein 2004), Opetussuunnitelma 2017,                Ammatillinen opettajakoulutus, Tampereen Ammattikorkeakoulu.

Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun Artefaktit

Artefaktilla tarkoitetaan organisaatiokulttuurin tasoja, näkyviä rakenteita, toiminnallisia ilmiöitä ja ihmisten aikaansaannoksia (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katsaus organisaatiokulttuuriin).

Poliisiammattikorkeakoulun näkyvät rakenteet, kieli ja prosessi (Polamkin) toimintakäsikirjan mukaan. Toimintakäsikirja antaa yleiskuvan (Polamkin) toiminnasta ja laadunhallinnasta.

Toimintakäsikirja

Käsikirjassa on kuvattu ammattikorkeakoulun tehtävät, organisaatio, strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus. Polamk on yksi poliisin valtakunnallisista yksiköistä. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo poliisin toimialaa. Poliisihallitus johtaa operatiivista poliisitoimintaa ja tulosohjaa poliisin yksiköitä. Polamkissa voi suorittaa poliisin ammattikorkeakoulu alemman ja ylemmän tutkinnon ja pelastusalan alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. (Polamk toimintakäsikirja)

Laatujärjestelmä

Polamikin visiosta ja strategioista johdettu laatujärjestelmä kuvaa oppilaitoksen periaatteet ja tavoitteet sekä vastuut. laatujärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen PDCA (Plan-Do-Act) - malliin. (Polamk toimintakäsikirja)

Henkilöstö

Henkilöstösuunnitelma on laadittu Polamkin strategian mukaisesti. Se kytkee henkilöstö-näkökulman osaksi organisaation strategista suunnitteluprosessia. (Polamk toimintakäsikirja)

Kumppanuudet ja resurssit

Polamkissa on tunnistettu asiakkuudet ja keskeiset sidosryhmät. Asiakkaita ovat opiskelijat ja sidosryhmiä, poliisihallinto, muut turvallisuusalan toimijat, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tilaajat, rahoittajat ja muut kumppanit. (Polamk toimintakäsikirja)

Prosessit

Polamkin ydinprosessit ovat opetus ja oppiminen, tutkimus ja kehittäminen. Prosessit ohjeineen on kuvattu tarkasti sekä niihin liittyvät vastuut mm. ylläpidosta ja kehittämisestä.

Tässä työssä keskitytään erityisesti opetuksen ja oppimisen prosesseihin. Näihin liittyen on kuvattu yhdeksän alaprosessia, joita ovat opiskelijarekrytoinnit, opiskelijahaku- ja valinnat, opetussuunnitelmatyö, opetus-, oppimis,- ja arvointiprosessi, osaamisen ja vaikuttavuuden arviointi, opintojen ohjaus, täydennyskoulutuksen suunnittelu, maksullinen palvelutoiminta, opetuksen ja oppimisen tuki- ja palveluprosessit. (Polamk toimintakäsikirja)

Tulokset ja arviointi

Laadun varmistamisen tukena toimii sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä.  Palautteet käsitellään yhteisen toimintatavan kautta ja ne toimitetaan myös oppilaitoksen hallitukselle. Jokaiseen annettuun palautteeseen annetaan myös vastapalaute.  (Polamk toimintakäsikirja)

Kieli

Kielitaidon merkitys kasvaa poliisin työssä koko ajan ja nykyisin vaatimuksena on ruotsin kielen virkamiestutkinnon suorittaminen ja englannin kielen taito. Toimintaympäristön muutoksiin liittyen myös monikulttuurisuus ja eri kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää. (Polamk toimintakäsikirja)

Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun ilmaistut arvot

Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiokulttuurin yksi taso on Ilmaistut arvot, mikä pitää sisällään strategiat, dokumentoidut arvot ja päämäärät. Strategiassa kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun kouluttavan Suomen poliisit varmistaen poliisin korkean ammattitaidon ja arvostuksen. Oppilaitos tuottaa myös tutkittua tietoa poliisitoimen, yhteiskunnan turvallisuuden ja korkeakouluopiskelun kehittämiseen.

Strategian mukaan tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin:

• Tulevaisuuteen tähtäävällä poliisikoulutuksella - toimintaympäristön analyysi, toimivat palautejärjestelmät ja jatkuva opetussuunnitelmien kehittäminen
• Henkilöstön osaamisella - huolellinen rekrytointi, oppimisen painottaminen läpi työuran ja mahdollisuus toimenkuvan laajentamiseen
• Vahvoilla kumppanuuksilla - jaettu koulutusvastuu, monenkeskinen tutkimusyhteisö ja laaja yhteiskuntavastuu
• Jatkuvalla arvioinnilla terve itsekriittisyys, monipuoliset menetelmät ja arviointi tuloksista kehittämiseen. 

Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat seuraavat arvot:

Oikeudenmukaisuus Opiskelijoita ja henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti ja koulutuksen tavoitteena on eettisesti korkeatasoisen poliisihenkilöstön tuottaminen.

Ammattitaito Poliisiammattikorkeakoulu on oppiva organisaatio ja se arvostaa kaikessa toiminnassaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä tukien sen avulla koko poliisiorganisaation kehitystä.

Palveluperiaate Poliisiammattikorkeakoulun tavoitteena on korkea asiakastyytyväisyys ja vaikuttavuus. Yhteistyökumppanit nähdään voimavarana ja yhteistoiminnassa haetaan pitkäkestoisia kumppanuuksia.

Henkilöstön hyvinvointi Poliisiammattikorkeakoulu tukee henkilöstön hyvinvointia sekä merkityksellisillä työtehtävillä ja kehittymismahdollisuuksilla että vahvistamalla positiivista ja vuorovaikutteista työyhteisöä.

Pohjimmaiset oletukset

Tiedostamattomat

Poliisiopiskelijoita haastateltaessa heidän mielestään on ollut eduksi opiskeluissa, että on jo ehtinyt nähdä maailmaa ja työskennellä muillakin aloilla. Näistä kertyneet kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään yhteiskunnan erilaisuutta. Monet opiskelijat ovat halunneet poliisiksi jo lapsesta asti. Opiskelijat näkevät tärkeänä sen, että voi auttaa ihmisiä. Poliisin ammattia opiskelijat pitävät vaihtelevana ja mielenkiintoisena. 

Opiskelemaan aikovilla onkin usein liian ruusuinen kuva poliisin arjesta, ammatin varjopuolet ovat harvoin hakijoiden tiedossa. On eduksi, jos hakijalla on alan tuntemusta. Poliisin työ on kuormittavaa ja stressaavaa, stressinsietokyky on koulutukseen hakijalle tärkeä ominaisuus.

Kuntotestien ja fyysisen kunnon osuus opiskelijoiden valintakriteereinä on vähentynyt, vaikkakin peruskunnon ja näkökyvyn pitää olla edelleen hyvä. Tämän päivän poliisiksi opiskelevalla on oltava hyvä äidinkielentaito ja hyvät kommunikaatiotaidot; poliisin on osattava puhua ja kirjoittaa oikein, selostaa tapahtumia tarkasti, pohtia ja kommentoida asioita, vertailla ja yhdistää tietoa, tiedostaa hyväksytyt somekäyttäytymissäännöt.  

Poliisikoulutuksessa monikulttuurisuus otetaan huomioon kouluttamalla poliisiopiskelijoita erilaisuuden ymmärtämiseen. Poliisin tulisi olla mielipidejohtajana tasapuolisuuden edistämisessä ja tukea julkisesti moniarvoisen yhteiskunnan kehittämistä. Poliisin palvelukseen rekrytoidaan myös vähemmistöryhmiin kuuluvia.

Harjoittelujaksolla opiskelijat pääsevät tekemään poliisin työtä kentällä, tutkinnassa, päivystyksessä, vankilalla ja liikenneturvallisuuskeskuksessa, samalla he pääsevät soveltamaan opittuja asioita käytännössä.  Harjoittelun aikana opitut asiat näkee helpommin oikeassa mittakaavassa.

Opetuksellinen ja kasvatuksellinen yhtenäisyys näkyy ennen muuta toimintakulttuurissa, sillä opiskelijan kokemus muodostuu koulun toimintakäytäntöjen ja pedagogisten järjestelyjen muodostamassa todellisuudessa. Opiskelun mielekkyys riippuu paljon siitä, miten kiinnostavia ja relevantteja opiskeltavat asiat ovat.

Toimintakulttuuria kehitetään useasta näkökulmasta yhtä aikaa. Kun pedagogista toimintaa kehitetään, voidaan samalla tavalla kehittää myös esimerkiksi arviointia, johtamista ja työyhteisön hyvinvointia.

Työyhteisössä käydään näissä tilanteissa keskusteluja tarpeen vaatiessa eri osapuolten ja esimiesten yhteispalavereissa. Myös kolmikantaneuvottelut ovat tarvittaessa mahdollisia, samoin kuin luottamusmiesten osallistaminen.

Osaamisalueiden päälliköt, rehtori, hallintojohtaja, viestintäpäällikkö ja laatupäällikkö muodostavat johtoryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti. He vastaavat ylemmästä johdosta. Myös laajennettuja palavereja voidaan pitää.

Kyseessä on asiantuntijaorganisaatio, ja silloin voidaan puhua matalan kynnyksen johtamisesta. Suuria esteitä keskustelulle ei ole, päinvastoin. Asioista voi puhua niin rehtorin kuin muun henkilöstön kanssa vapaasti ja epämuodollisesti. Henki työntekijöiden keskuudessa sekä suhde esimiehiin on helpon notkea.

Työyhteisön pelisäännöt ovat selkeät. Työsuojelukysymykset on kirjattu tarkkaan ja ne otetaan huomioon opetustilanteissa. Turvallinen oppimisympäristö on koululle perusedellytys.

Sisäisen viestinnän kanavina toimivat mm. yhteinen sisäisen viestinnän verkko Sinetti,  sähköpostitiedotus sekä Lync-järjestelmä. Tietoa on saatavilla paljon. Sisäisestä viestinnästä vastaa viestintäyksikkö yhdessä eri osaamisalueiden kanssa.

Opiskelijat antavat opetuksesta säännöllisesti palautetta ja se kohdistuu opetuksen sisältöön. Tämän lisäksi Polamk:ssa on käytössä laadunhallintajärjestelmä ja oppilaitos ósallistuu myös auditointiin, joka tehdään myös kansainvälisesti.

Oppilaitos tekee säännöllistä yhteistyötä myös muiden oppilaitosten, sidosryhmien, valtionhallinnon toimijoiden sekä viranomaisten kanssa säännöllisesti niin koulutuksessa kuin muutoinkin. Yhteisiä seminaareja ja koulutuksia järjestetään säännöllisesti oppilaitoksessa. Näin saadaan aikaan vuorovaikutusta sekä myös toimintojen mahdollista kehitystä.

Johtopäätökset Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun toimintakulttuurin kehittäminen

Toiminnan jatkuva ja säännöllinen arviointi on edellytys toiminnan laadun takaamiselle. Mahdollisuuksien jatkuva kartoittaminen pitää koulutuksen kilpailukykyisenä myös koulutuksen kehittämisen kannalta. Vuoropuhelu, mallin ottaminen muilta maailmassa toimivilta poliisikoulutuksen tarjoajilta on myös tärkeää. Siksi kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

Myös jatkuva toiminnan kehittäminen vaatii uhka-arvioiden tekemistä. Siksi varautuminen, toiminnan laadunvarmistus ja toisaalta itsearviointi on tärkeää, jotta toiminta ja koulutus pysyvät jatkossakin maailman kärkitilastoissa.

Lähteet

Cantell, H. toim. (2015). Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia, 20-22, 109-112. Jyväskylä: PS-kustannus

Knuuttila, S. (1994). Kaiken kattava kulttuuri. Teoksessa J. Kupiainen & E. Sevänen (toim.) Kulttuurintutkimus, 9–31. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ojala, M. (2000). Parent and teacher expectations for developing young children: A cross-cultural comparison between Ireland and Finland. European Early Childhood Education Research Journal, 8 (2), 39–61.

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66366/osallistava_korkeakoulutus_2012.pdf?sequence=1

Poliisi Ammattikorkeakoulu, http://www.polamk.fi/

Poliisi Ammattikorkeakoulu strategia http://www.polamk.fi/tietoa_polamkista/strategia

Poliisi Ammattikorkeakoulu Toimintakäsikirja http://www.polamk.fi/toimintakasikirja