Tarkastelen kasvatusta ja oppimista eri toimintaympäristöissä ja keinoja miten voimme tukea oppijan kasvua kokonaisvaltaisesti eri toimintaympäristöissä. Oppimisprosessin tulisi linkittyä oppijan maailmaan, kokemuksiin ja tietovarantoihin. Opiskelijoiden osallistuessa toimintaan he eivät vain passiivisina reagoi asioihin tai toista rutiineja. Toimiessaan yhteisössä ihminen ei opi vain tietoja ja taitoja. Osallistumisen kautta hänen ymmärryksensä kasvaa omasta minästään (Wenger 1999), siitä kuka on ja kuka on suhteessa toisiin. Ihmiselle muodostuu käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Muut huomioivat ja arvostavat hänen ajatuksiaan, tunteitaan, mielipiteitään, tietojaan ja taitojaan. Ihmiset oppivat myös toimimaan sitoumusten ja eri tilanteiden vaatimalla tavalla, tekemään aloitteita, vastustamaan ja antamaan apua. Oppiminen ei siis ole pelkästään tiedollinen ilmiö, emme pelkästään tiedä asioita vaan myös koemme ja teemme asioita. (Packer & Goicoechea 2000)
Toimijuuden ymmärtäminen
Tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa kutsutaan toimijuudeksi (Emirbayer & Mische 1998). Toimijuus tarkoittaa osallistumisen kautta muodostunut identiteettiä, sitä että on oppinut toimimaan aloitteellisesti (Greeno 2006) ja vastuullisesti, kuten kasvatuksen myötä opitaan miten yhteisössä toimitaan. Toimijuuden ymmärtäminen on tärkeää myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Se tukee arvoja, joihin koulutuksen tulisi oppilaitaan kouluttaa ja kasvattaa, ja toisaalta niitä seikkoja, joita työntekijöiltä työelämässä odotetaan.
Toimijuus yhteisöllisenä toimintana
Sosiokulttuurisesti oppiminen on enemmän kuin vain tiedonhankintaa tai yksittäisen oppijan osaamista ja asiantuntijuutta (Säljö 2004). Sosiokulttuurinen ajattelu ottaa tarkasteluun ihmisen koko toimintaympäristön, siihen liittyvät tilanteet, niihin osallistumisen, vuorovaikutuksen ja toiminnassa käytettävät välineet. (Kumpulainen ym. 2010, 25) Toimijuutta voidaan tarkastella myös yhteisöllisenä toimintana, toimijuus kehittyy, muuttaa muotoaan ja toteutuu aina vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toimijuus syntyy opiskelijoiden motiiveista suorittaa kurssia, kiinnostuksen kohteista ja aikomuksista, joilla on usein yhteisöllinen alkuperä tai ne ovat yhteisöön liitettäviä asioita. Toimijuutta on myös yhteisöllä, jolla on motiiveja, aikomuksia ja tahtoa kehittyä yhteistyössä. Tällöin toiminnan subjekti ja toimija on yksilöä laajempi, esimerkiksi ryhmä, luokka tai yhteisö. (Kumpulainen ym. 2010, 25)
Jotta ihminen voisi kasvaa toimijuuteen häntä tulee kohdella aktiivisena subjektina, ei vain esimerkiksi koulutuksen tai kasvatuksen kohteena. Toimijuuden kehittyminen edellyttää mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja päätöksiä sekä kokea toiminnan vaikutus sekä omaan että muiden elämään. Toimijuuden kehittymisen kannalta on olennaista, millainen vuorovaikutuskulttuuri koulussa, oppilaitoksessa, kotona tai työpaikalla vallitsee. (Kumpulainen ym. 2010, 27) Toimijuuden merkitys korostuu lasten ja nuorten elämässä, koska jatkuvasti muuttuvat toimintaympäristöt koulut, oppilaitokset, harrastukset ja media odotuksineen ja vaatimuksineen asettavat lasten ja nuorten toimijuudelle ja pysyvyydelle uusia haasteita. (Bransford ym. 2006). Toimijuuden kehittymistä voidaan kouluissa ja oppilaitoksissa tukea osallistavalla pedagogiikalla, jossa lapset ja nuoret ovat aktiivisia ajattelijoita ja toimijoita.
Lasten ja nuorten toimijuuden tukeminen ja kehittäminen
Toimijuuden kokemukseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa olennaisesti koti, vanhempien kasvatustyö, mikä luo perusteet toimijuuden kehittymiselle. Kotona luodaan rajoja, joissa lapsen käsitys omasta itsestään toimijana kehittyy. Ihmiset oppivat jo hyvin pieninä toimimaan normien mukaan. Aikuisten vastuulla kasvattajana on luoda ja rajata mahdollisuuksien maailma, jossa oppilaan tai lapsen (kotiympäristössä) toimijuus toteutuu. Toimijuus ei ole pelkästään toiminnan edellytys vaan toiminnan ja osallistumisen tulos. (Kumpulainen ym. 2010, 30-31) Toimijuuden toteuttaminen vaati lähes poikkeuksessa erilaisten välineiden käyttöä ja jopa niiden luomista (Engeström 2005). Tämän hetken ehkä merkittävin toimijuutta hyvin ilmentävä tieto- ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinen media eli Web 2.0. Tarkoitan palveluja, jotka pohjautuvat käyttäjien tuottamaan sisältöön ja osallistumiseen sekä heidän väliseen vuorovaikutukseen eri tavoin. Lasten ja oppilaiden toimijuutta voidaan tukea vaihtelemalla oppimisympäristöä. Luokka huone fyysisenä ympäristönä tukee tietynlaisen vuorovaikutuksen syntymistä, missä opettajalla ja oppilailla on ennakkokäsitys siitä, mitä luokassa voi tehdä ja minkälainen positio kullakin toiminnassa on.
Kun lähdetään ulos luokkahuoneesta, luodaan mahdollisuuksia uudenlaiselle vuorovaikutukselle ja tilanteenmäärittelylle, jotka luokassa eivät välttämättä toteutuisi. Luokkahuoneen ulkopuolella korostuu helpommin oppilaiden tietämys, joka ei välttämättä luokkahuoneessa pääsisi esille. Lapset oppivat esimerkiksi uuden teknologia käytön huomattavasti nopeammin kuin aikuiset, mitä kannatta hyödyntää ottamalla käyttöön mobiililaitteet (matkapuhelimet ja tabletit). Lapset oppivat ja kehittävät nopeasti myös uusia tapoja hyödyntää teknologiaa, joten välineiden käyttö on oivallinen keino nostaa esille lasten omaa asiantuntijuutta ja heidän toimijuuttaan. (Kumpulainen ym. 2010, 32)
Sigrid-Secrets geokätköreitti
Olen toteuttanut Katriina Heljakan kanssa yhteistyössä Porin keskustan alueelle Sigrid-Secrets geokätköreitin, joka sisältää fyysisiä ja virtuaalisia taide elämyksiä. Geokätköily tarkoittaa maailmanlaajuista aarteenetsintää, jossa hyödynnetään nykyään Geocaching sovellusta. Sovelluksen avulla voit löytää maailmalla yli 5 miljoonasta kätköstä juuri sinua kiinnostavia kohteita. Geokätköilijöitä on maailmalla noin 10 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää yli 185 eri maassa. (Geocaching.com, Ihamäki & Heljakka 2016, Ihamäki & Heljakka 2017)
Olemme kiertäneet erilaisten ryhmien kanssa reittiä. Yhtenä kohderyhmänä olivat lastentarhan eskariryhmäläiset, toinen kohderyhmä kolmasluokkalaiset opiskelijat, kolmas kohderyhmä Porin kansalaisopiston goekätköilykurssin aikuisopiskelijat ja neljäs ryhmä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja Maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijat. Ryhmämme ovat olleet hyvin erilaisia ja he ovat kokeneet Sigirid Secrets geokätköilyreitillä erilaisia elämyksiä.
Lastentarhalaisten kanssa me toimimme niin sanotusti oppaina, tarinan kertojina. Luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva opetuksessa eri ikäisten kanssa pitää huomioida turvallisuutta mm. liikenne. Lastentarhalaisten ympäristön havainnointi kasvoi Porin kaupunkiympäristössä geokätköreitillä. Mielenkiintoista oli huomata heidän innostuneisuutensa ympäristöä kohtaan, koska kyseessä oli aarteenetsintää he kiinnittivät huomioita tarkasti ympäristön tarjoamiin vihjeisiin. He etsivät mm. puistonpenkkien takaa, lyhtypylväistä geokätköreitillämme olevia fyysisiä taideteoksia. Kun lapset löysivät taideteoksen se oli heille kunnia, he hihkuivat ja iloitsivat asiaa. Lisäksi he saivat nähdä Ipadiltä digitaalista sisältöä. Virtuaalista sisältöä oli kaikissa kuudessa taideteoksessa, joista yhdessä lapset arvuuttelivat kirjaimia ja niistä muodostuvaa sanaa. Toisessa teoksessa oli värien laskemista. Kolmannessa teoksessa tyttö soitti vanhaa soittorasiaa. Neljännessä teoksessa tyttö tanssi, josta lapset pitivät erityisesti. Viidennessä taideteoksessa tyttö katseli Kokemäen jokea pitkin, mistä tuli vanha 1920 -luvun filmi Kokemäen joen ylittämisestä. Lapset ihmettelivät, että miksi ihmiset kulkivat jokea pitkin soutaen kun siinä on silta. Selitimme, että silloin ei vielä siltaa ollut. Kuudennessa taideteoksessa oli tytön kädessä on kuva Yyteristä ja samalla kuva vaihtaa väriä ja lokit kirkuvat taustalla. Tämä innosti lapsia kovasti, he nauroivat ja tunnistivat lokin äänen. Varsinaisen kätkön löytäminen oli elämys ja jokainen sai käteensä leiman kätkön löytämisestä. Kätkön vieressä oli täydellisesti kasvanut kärpässieni, jota kaikki kävivät vuorotellen ihailemassa. Reitti oli lastentarha ikäisille elämys, samalla geokätköreitti opetti ryhmässä toimimisen taitoja, ympäristön tarkastelemista ja tietoa eri paikoista ja Porin historiasta. Tässä tapauksessa lasten toimijuus kehittyi, koska he pääsivät toimimaan (etsimään vihjeiden perusteella taideteoksia) ja osallistumaan tarinan kerrontaan sekä teknologian tuoman mahdollisuuden myötä kokemaan virtuaalimaailman tuomia elämyksiä. Näiden pohjalta syntyy toimijuuden osallistumisen tulos ja kehittyminen oman kotiympäristön havainnointiin aarteenetsintäleikin avulla.
 |
| Kuva 1. Lastentarhan lapset etsivät taideteoksia Sigrid-Secrets geokätköreitiltä. |
Emirbayer, M., & Mische, A. (1998) What is Agency? American Journal of Sociology, 103, 962-1023.
Geocaching.Com, www.geocaching.com
Greeno, J. (2006) Commentary: Authoritative, Accountable Positioning and Connected, General Knowing: Progressive Themes in Understanding Transfer. Journal of the Learning Sciences, 15, 537-547.
Ihamäki, P. & Heljakka, K. (2017) The Sigrid-Secrets Geoacaching Trail: Influencing Well-Being througth a Gamified Art Experience. GamiFIN 2017, 9-10.5.2017, Pori Finland.
Ihamäki, P. & Heljakka, K. (2016) ”N 61° 29.330 E 021° 47.580” Sigrid-Secrets: Taide-elämyksiä geokätköillen. TiedeAreena 23.9.2016, University Consortium of Pori.
Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J., Rajala, A. (2010) Oppimisen Sillat - Kohti osallistavia oppimisympäristöjä, CICERO Learning, Helsingin yliopisto, Yliopistopaino Helsinki.
Packer, M & Goicoechea, J. (2000) Sociocultural and constructivist theories of learning: ontology, not just epistemology. Educational Psychologist, 35, 227-241.
Säljö, R. (2004) Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY: Helsinki.
Wenger, E. (1999) Communities of practice: learning, meaning, and identity. Cambridge, MA: Cambridge University Press.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti