Palvelumuotoilu
on tullut viime vuosina vahvasti esille eri yhteyksissä mediassa. Palvelumuotoilu
on terminä melko uusi. Kansainvälisen teollisen muotoilun kattojärjestön ICSID
(The International Council of Societies of Industrial Design) on määritellyt
muotoilun seuraavasti ”muotoilu on luovaa
toimintaa, jonka tarkoituksena on määrittää esineiden, prosessien, palveluiden ja
niiden muodostamien systeemien moninaisia ominaisuuksia koko elinkaarta
ajatellen. Tämän vuoksi, muotoilu on keskeinen innovoinnin väline
teknologian inhimillistämisessä sekä ratkaiseva tekijä kulttuurisessa ja
kaupallisessa vaihdossa”.
(ICSID 2007) Palvelumuotoilu on palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä
suunnittelua. Palvelumuotoilu johtaa kokeiluihin, visuaalisuuteen, iteraatioon
perustuvaan työskentelyfilosofiaan ja se on työkalu, jota sovelletaan
palveluiden, prosessien ja tuotteiden kehittämiseen.
Työtavoissa
on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Design Forum Finlandin teema vuodelle 2018
on ”uusi muotoilu”. Palveluiden tuottamiseen liittyvät arvoverkostot ovat uusia
ja dynaamisia. Palveluita digitalisoidaan vauhdilla, kuten esimerkiksi
pankkipalveluita on muotoiltu viimeisten vuosien aikana. Osuuspankkikin on
palkannut 50 palvelumuotoilijaa parantamaan palveluitaan. Tämän myötä
liiketoimintamallit ja toimialat ovat muuttuneet. Palvelumuotoilun tehtävänä on
kehittää uusia työkaluja, malleja ja toimintatapoja liiketoiminnan
kehittämiseen asiakaskokemus keskiössä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on
muuttunut haastavaksi sisäisen ja ulkoisen muutoksen keskellä. Palvelut ja
tuotteet ovat muuttuneet yhä globaaleissa verkostoissa toimiviksi
kokonaisuuksiksi, asiakkaat haluavat saada palvelunsa nopeammin, edullisimpaan
hintaan ja palveluiden laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Yritykset ovat
muuttaneet prosessijohtamistaan uusien työkalujen avulla ketterämmiksi ja
dynaamisemmiksi. Palvelut ovat verkottuneita keskenään ja nykyään puhutaankin
tekoälyn muodostamista palveluekosysteemeistä ja toisaalta palvelujen
internetistä, jossa kaikki palvelut linkittyvät toisiinsa. Palvelumuotoilua
käytetään tällä hetkellä näiden uusien liiketoimintamallien kehittämiseen ja erilaisten
liiketoimintamallien prototypiointiin. Palveluja visualisoidaan ja tuodaan
näkyväksi, konkreettisilla palvelumuotoilun välineillä luodaan älykkäitä uusia
palvelumalleja.
Palvelumuotoilu
merkitsee esimerkiksi julkishallinnollisissa tehtävissä usein sitä, että
kyetään poistamaan päällekkäistä työtä ja turhaa raportointia. Samalla kyetään
ottamaan käyttöön digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja hyödyntämään digitaalisuutta
prosesseissa, joissa vieläkin jotain tehtäviä tehdään turhaan manuaalisesti.
Kyse on todella suuresta muutoksesta, joka vaikuttaa ihmisten työtehtäviin ja
toimenkuviin. Digitaalisuus vapauttaa ihmisiä monista rutiinitehtävistä
tekemään sellaista, millä on aidosti merkitystä palvelujen laadun ja
saatavuuden kannalta. Nykymaailmassa ei valmista tule enää samalla tavalla kuin
ennen, mutta tavoitteet pitäisi pystyä asettamaan korkealle. Palvelumuotoilija
katsoo aina tulevaisuuteen ja suunnittelee seuraava edistysaskelta. Ympärillä
teknologia, yhteiskunta ja ihmiset kehittyvät vauhdilla siten, että olemme
jatkuvalla matkalla.
Lähteet
Lähteet
ICSID
(2007) Definition of Design http://www.icsid.org/about/articles31.htm, viitattu 2.2.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti